KIINTEISTÖKAUPPAAN LIITTYVIÄ KKO:N RATKAISUA

KKO:2007:8

Kiinteistön kauppa - Hinnanalennus

A oli ostanut B:ltä kiinteistön ja havaittuaan siinä laatuvirheen myynyt sen tappiolla edelleen. Sen jälkeen B oli velvoitettu suorittamaan A:lle hinnanalennusta salaisen virheen perusteella. Kysymys B:n velvollisuudesta korvata A:lle tämän edelleen myynnissä käyttämälle kiinteistönvälittäjälle maksama välityspalkkio.

KKO:2006:2

Oikeudenkäyntimenettely - Muutoksenhaku - Vastavalitus

Valitus käräjäoikeuden kiinteistön kauppahinnan alentamista ja asumiskustannusten korvausta koskevassa asiassa antamasta tuomiosta koski vain oikeudenkäyntikuluja ja niihin verrattavia kuluja. Vastavalituksella voitiin vaatia myös hinnanalennuksen ja asumiskustannusten korvauksen korottamista. (Ään.)

OK 25 luku 14 a §

KKO:2005:123

Oikeudenkäyntimenettely - Riita-asia

Käräjäoikeus oli katsonut, että ostajalla oli oikeus kiinteistössä olevan olennaisen virheen johdosta hinnanalennukseen. Ostajan haettua muutosta myyjä ei vastustaessaan kaupan purkamista kiistänyt virheen olennaisuutta. Kysymys siitä, oliko hovioikeus voinut purkaa kaupan sillä perusteella, että oli riidatonta, että kiinteistössä oli olennainen virhe.

KKO:2005:97

Ulosottolaki - Ulosmittaus - Täytäntöönpanoriita - Keinotekoinen järjestely ulosotossa

Aviopuolisot A ja B olivat omistaneet yhteisesti kiinteistön, jolla sijaitsi heidän yhteinen kotinsa. A oli ostanut mieheltään B:ltä tämän osuuden kiinteistöstä ja sen jälkeen ulkopuoliselta taholta kaksi kiinteistöön liittyvää määräalaa. A oli ostanut B:ltä myös kiinteistön, jolla sijaitsi puolisoiden loma-asunto. A:n nimiin oli lisäksi hankittu B:n varoilla henkilöauto. Ulosottomies oli ulosottolain 4 luvun 9 §:n 4 momentin nojalla ulosmitannut B:n veloista edellä mainitun A:n omaisuuden. Kysymys siitä, perustuiko A:n omistusoikeus ulosmitattuun kiinteään omaisuuteen ja henkilöautoon säännöksessä tarkoitetuin tavoin keinotekoiseen järjestelyyn siten, että ulosmittaus ei loukannut A:n todellista oikeutta.

A oli avannut pankissa luotollisen shekkitilin, jonne oli ohjattu B:n tuloja. Ulosottomies oli antanut B:n ulosottovelkojen johdosta sekä A:lle että B:lle tiliä koskevan maksukiellon. Kysymys siitä, loukkasiko maksukielto A:n tilinhaltijan asemaan liittyviä oikeuksia.

UL 3 luku 36 a § (481/1999)
UL 4 luku 9 § 4 mom
UL 4 luku 9 § 5 mom

KKO:2005:78

Kiinteistönmuodostamislaki - Uusjako - Korvattava vahinko

Viljelijä sai uusjaossa luovuttamiensa luonnonmukaisessa tuotannossa olleiden peltolohkojen sijaan peltoa, joka ei ollut ollut luonnonmukaisessa tuotannossa. Luonnonmukaista tuotantoa koskevan sopimuksen uudelta viljelyalalta edellyttämän siirtymävaiheen johdosta vähentynyt sadosta saatava tuotto ja maataloustuen väheneminen katsottiin kiinteistönmuodostamislain 92 §:n mukaan korvattavaksi menetykseksi.

KML 92 §

KKO:2005:74

Kiinteistönmuodostamislaki - Lohkominen
Rasite

A:n omistamalla tilalla oli rasitteena oikeus tiehen ja venevalkamaan. A myi tilasta määräalan ja seuraavana päivänä jäljellä olleen tilan. Lohko- ja kantakiinteistöllä oli yhtäläinen tarve saada aikaisemmin perustettu rasite hyväkseen. Korkeimman oikeuden ratkaisusta ilmenevin perustein katsottiin, että rasite oli lohkomisessa jätettävä kantakiinteistön hyväksi.

KML 159 §

KKO:2005:22

Oikeudenkäyntimenettely - Seulontamenettely

Asunto-osakeyhtiön yhtiökokous oli päättänyt kattaa putkiremontin aiheuttamat kustannukset yhtiöjärjestyksen mukaisia vastikeperusteita noudattaen. Päätöksestä seurasi, että autotallitilan hallintaan oikeuttavien osakkeiden omistajan maksettavaksi tuli yli 19 prosenttia 81 asuntoa käsittäneen yhtiön putkiremontin kustannuksista. Käräjäoikeus oli hylännyt kanteen, jolla sanottu osakkeenomistaja vaati asunto-osakeyhtiölain 46 §:n nojalla päätöksen julistamista pätemättömäksi tai sen muuttamista. Kysymys siitä, voitiinko valitus seuloa. (Ään.)

OK 26 luku 2 §

KKO:2004:124

Kiinteistön kauppa - Kauppaehto
Kauppakirjan tulkinta

Kauppakeskuksen rakentamista varten ostetun kiinteistön kauppakirjassa kauppahinta oli jätetty määräytyväksi sen perusteella, mikä oli vahvistettavan asemakaavan mukainen kerrosneliömetrimäärä.

Kysymys kauppahintaehdon tulkinnasta kaavamääräyksissä sallitun katetun kauppakäytävän sekä pysäköinti- ja aputilojen osalta. (Ään.)

KKO:2004:107

Kiinteistön kauppa - Kiinteistön luovutuksen muoto
Avioliitto

Leski, jolla oli avio-oikeus puolisonsa omaisuuteen, luovutti lahjakirjan mukaan "omistamansa osuuden" puolisonsa kuolinpesästä, joka käsitti vain kiinteistön.

Kun ositusta ei ollut toimitettu eikä tasingon maksutavasta siten ollut päätetty, leski ei vielä lahjoitushetkellä omistanut määräosaakaan kuolinpesään kuuluneesta tilasta. Luovutuksen kohteena oli vain lesken oikeus saada avio-oikeuden nojalla tasinkoa puolisonsa perillisiltä. Lahjakirjaa ei siten tarvinnut tehdä maakaaren 2 luvun 1 §:ssä säädetyssä muodossa. (Ään.)

MK 2 luku 1 §

MK 4 luku 2 § 1 mom

AL 103 § 1 mom

KKO:2004:96

Ulosottolaki - Ulosmittaus

Yhtiön kiinteistö oli ulosmitattu yhtiön hallituksen jäsenen A:n ja varajäsenen B:n veloista sillä perusteella, että kiinteistön hankkiminen yhtiön nimiin oli katsottu ulosottolain 4 luvun 9 §:n 4 momentissa tarkoitetuksi keinotekoiseksi järjestelyksi, jonka tarkoituksena oli ollut turvata A:n ja B:n asuminen kiinteistöllä. Kysymys siitä, voitiinko järjestelyä pitää mainitussa lainkohdassa tarkoitetuin tavoin keinotekoisena. (Ään.)

UL 4 luku 9 § 4 mom

UL 4 luku 9 § 5 mom

KKO:2004:87

Kaivoslaki
Vahingonkorvaus
Ympäristövahinko

Kaivospiirin laajentamiseksi oli suoritettu kaivoslain mukainen kaivospiiritoimitus. A, jonka omaisuus ei ollut toimituksen kohteena, omisti kaivospiirin välittömässä läheisyydessä tilan. Hän ei ollut esittänyt korvausvaatimuksia toimituksessa, mutta vaati myöhemmin kaivoslain 46 §:n mukaisella kanteella korvausta kaivospiirin laajennuksen aiheuttamasta maiseman menetyksestä johtuvasta kiinteistön arvon alenemisesta ja pölyhaitasta. Vaatimukset voitiin tutkia riippumatta siitä, olisiko ne voitu esittää ja ratkaista jo toimituksessa. (Ään.)

KaivosL 46 §

L ympäristövahinkojen korvaamisesta 4 §

KKO:2003:125

Kiinteistönmuodostamislaki - Rasite

Yhtiö oli voimalaitoksen rakentamista varten ostanut Kymijoen ranta-alueita. Kaupassa myyjä oli pidättänyt erinäisiä maankäyttöoikeuksia sikäli kuin voimalaitoskäyttö ei ollut niiden esteenä. Kysymys käyttöoikeuksien vahvistamisesta pysyviksi rasitteiksi sen jälkeen, kun koskiensuojelulaki oli estänyt voimalaitoksen rakentamisen. (Ään.)

KKO:2003:82

Konkurssi - Konkurssipesään kuuluva omaisuus
Avioliitto
Kiinteistön kauppa - Kiinteistön luovutuksen muoto

Kiinteistö oli ostettu A:n nimiin ja hän oli yksin saanut lainhuudon siihen. A:n vaimo B oli yhdessä A:n kanssa rahoittanut kiinteistön oston sekä kiinteistölle myöhemmin rakennetut rakennukset ja avioparin kesken kiinteistö rakennuksineen oli ymmärretty yhteisesti omistetuksi. Tämän jälkeen A asetettiin konkurssiin. Kiinteistö kuului A:n konkurssipesään lukuunottamatta vaimon omistamaa osuutta eli puolta kiinteistön rakennuksista. Ks. KKO:1992:168

KKO:2002:121

Avioliitto - Omaisuuden ositus - Pesänjakaja

Kysymys siitä, voitiinko pesänjakajalle antaa määräys puolisoiden yhdessä omistaman kiinteän omaisuuden myymiseen osituksen toimittamiseksi.

KKO:2002:88

Kiinteistön kauppa
Määräala
Kiinteistönmuodostamislaki - - Lohkominen

A oli ostanut B:ltä tilan sillä sijaitsevine omakotitaloineen. A:lla ei ollut tarkoitus ostaa tilaan kuuluvaa pysäköintialueena käytettyä määräalaa, jonka kunta oli aikoinaan pidättänyt itselleen myydessään tilan B:lle. Koskei määräala ollut B:n ja A:n välisen kaupan kohteena, A:lla ei ollut koko tilaan saamastaan lainhuudosta huolimatta sellaista oikeutta määräalaan, joka olisi estänyt määräalan lohkomisen kunnalle. Ks. KKO:1993:144 KKO:1968-II-71

KKO:2002:84

Ulosottolaki - Ulosmittaus - Sivullisen oikeus
Vaihdantasuoja

Lainhuuto- ja kiinnitysrekisterin mukaan tilaan X oli myönnetty yhteinen lainhuuto A:lle ja B:lle. Vuonna 1998 ulosmitattiin A:n velasta hänen osuutensa tilasta. C:n valituksesta ulosmittaus kumottiin, kun C osoitti, että hän oli vuonna 1986 vahvistetulla kauppakirjalla ostanut A:lta ja B:ltä tilan X yhdessä erään toisen tilan kanssa, vaikka tila X oli erehdyksessä jäänyt mainitsematta kauppakirjassa, ja tila X siten kuului hänelle. Vrt. KKO:1992:168

KKO:2002:64

Holhous - Holhoojan ja holhottavan välinen oikeustoimi - Uskottu mies
Lahja - Lahjoituksen täyttyminen
Kiinteistön kauppa
Määräala

Lasten isä oli ostanut omilla varoillaan alaikäisten lastensa nimiin määräalan ilman, että lapsia oli edustanut uskottu mies. Myöhemmin isä oli yhdessä alaikäisten lasten toisen holhoojan kanssa myynyt määräalan. Ostaja myi määräalan edelleen henkilölle, joka haki määräalaan kuulutuslainhuutoa. Vasta lainhuutoasiaa käsiteltäessä täysi-ikäisiksi tulleet lapset saivat tietää yli 30 vuotta sitten heidän nimissään tapahtuneista määräalan ostamisesta ja myymisestä.

Kysymys lasten ja lainhuudon hakijan oikeudesta määräalaan. (Ään.) Vrt. KKO:1988:61

KKO:2002:44

Kiinteistön kauppa - Kaupan purkaminen
Vahingonkorvaus - Sopimussuhteeseen perustuva vastuu
Korko

Kiinteistön kauppa purettiin myyjien vaatimuksesta useita vuosia kaupanteon jälkeen sen vuoksi, että ostajat olivat jättäneet huomattavan osan kauppahinnasta maksamatta. Kiinteistön arvo oli yleisen hintatason laskun vuoksi alentunut. Ostajat velvoitettiin korvaamaan myyjille arvonalennuksesta aiheutunut vahinko.

Kysymys myös siitä, oliko ostajilla oikeus saada tuottokorkoa palautussaatavalleen.

KKO:2001:74

Kiinteistön kauppa - Vallintavirhe

Myyjä ei ollut ilmoittanut ostajalle, että kiinteistö kuului kaupanteon aikaisessa yleiskaavaehdotuksessa ja sittemmin hyväksytyssä ensimmäisen asteen yleiskaavassa rautatiesuunnitelman viheralueeseen. Kiinteistössä ei ollut maakaaren 2 luvun 18 §:ssä tarkoitettua vallintavirhettä.

KKO:2001:27

Oikeustoimi - Oikeustoimen kohtuullistaminen
Kiinteistön kauppa - Kauppaehto
Sopimussakko

Myyjät sitoutuivat kiinteistönkaupassa, jossa kauppahinta oli 485 000 markkaa, suorittamaan ostajalle viivästymiskorvausta, jos hallinnan luovutus viivästyisi ostajasta riippumattomasta syystä. Myyjien äiti, joka asui kiinteistöllä, ei suostunut vapaaehtoisesti muuttamaan ja tästä aiheutui hallinnan luovutuksen viivästyminen 48 viikolla, jolloin viivästysehdon mukainen viivästymiskorvaus nousi 154 000 markaksi. Korkeimman oikeuden tuomiosta ilmenevillä perusteilla viivästysehdon sovitteluun ei ollut perustetta.

KKO:2000:121

Oikeustoimi - Oikeustoimen pätemättömyys
Kiinteistön kauppa

Ostajat olivat neuvotellessaan määräalan kaupasta ilmoittaneet myyjälle haluavansa hankkia lisämaata tilaansa, jolla oli kaksi loma-asunnon rakennuspaikkaa. Ostajat olivat kuitenkin tavoitelleet määräalan hankinnalla lisäaluetta voidakseen saada luvan kolmannelle rakennuspaikalle. Ennen kuin he olivat ryhtyneet neuvottelemaan kaupasta he olivat selvittäneet rakennusviranomaiselta, että poikkeuslupa uudelle rakennuspaikalle olisi lisämaan turvin mahdollinen. He tiesivät myös, että uusi rakennuspaikka tulisi vähentämään kantatilan rakennusoikeutta. Myyjä, joka ei kaupan ajankohtana ollut näistä seikoista tietoinen, oli ostajien tieten olennaisesti erehtynyt määräalan käyttötarkoituksesta ja näin ollen sen arvosta sekä määräalan aiotun käytön vaikutuksesta kantatilan rakennusoikeuksiin ja arvoon. Kiinteistön kauppa julistettiin varallisuusoikeudellisista oikeustoimista annetun lain 33 §:n nojalla pätemättömäksi.

KKO:2000:69

Pankki - Hallituksen jäsen
Vahingonkorvaus

Liikepankki vaati johtokuntansa jäsentä vastaan ajamassaan kanteessa korvausta eräästä luottopäätöksestä aiheutuneesta vahingosta. Luottopäätöstä väitettiin huolimattomaksi useiden eri seikkojen perusteella. Yhtiökokoukselle, joka oli myöntänyt vastuuvapauden, ei tosin ollut annettu tietoa kaikista näistä seikoista mutta kun annetut tiedot kuitenkin olivat antaneet oikean kokonaiskuvan luottopäätöksestä ja siitä aiheutuneesta vahingosta, vastuuvapauden myöntämisen katsottiin estävän tähän luottopäätökseen perustuvan kanteen nostamisen.

Johtokunnan jäsenet olivat eräät muut luottopäätökset tehdessään toimineet vastoin pankissa voimassa olleita luoton myöntämistä koskevia määräyksiä, joilla pankki oli pyrkinyt turvaamaan riskinoton perusteellisen harkinnan. Heidän menettelynsä oli näin ollen ollut sellaista, että sen johdosta aiheutuneesta vahingosta yleensä seuraa korvausvelvollisuus. Kun kysymyksessä olevissa tapauksissa luottojen myöntäminen oli kuitenkin Korkeimman oikeuden tuomiosta ilmenevistä syistä ollut hyväksyttävä vaihtoehto pankkia uhanneen vahingon torjumiseksi, korvausvaatimukset hylättiin. (Ään.)

KKO:2000:38

Kiinteistönmuodostamislaki
Vesijättö
Lunastuskorvaus

Lunastuksen kohteena oleva vesijättöalue rajoittui tilaan, joka oli rantakaavassa osoitettu osaksi lomarakennuspaikaksi ja osaksi yhteiskäyttöön varatuksi puistoksi. Arvioitaessa kiinteistönmudostamislain 200 §:ssä tarkoitettua lunastuskorvausta otettiin huomioon vesijättöalueen vastainen käyttömahdollisuus lomarakennuskäytössä olevan tilan yhteydessä.

KML 200 §

KKO:2000:25

Kiinteistön tarpeisto
Kiinteistökiinnitys - Kiinnityksen ulottuvuus

Teollisuuskiinteistön omistanut, konkurssiin asetettu sähkönkäyttäjä oli aikanaan tehnyt sähkölaitoksen kanssa sähkön liittymissopimuksen ja maksanut sopimuksen mukaisen liittymismaksun. Kiinteistökiinnityksen haltijan oikeus ei ulottunut liittymismaksun palautukseen.

KKO:2000:18

Kiinteistön kauppa - Kauppahinta - Hinnanalennus
Vakuutussopimus

Kun kiinteistön salaisen virheen korjauskustannukset oli jo korvattu ostajan kotivakuutuksesta, hänen myyjiä vastaan ajamansa hinnanalennuskanne hylättiin.

KKO:1999:76

Kiinteistön kauppa - Kauppahinta

Kysymys hinnanalennuksen määrän arvioimisesta salaisen virheen perusteella kiinteistönkaupassa.

KKO:1999:12

Pankki
Vahingonkorvaus - Korvauksen sovittelu

Kysymys säästöpankin hallituksen jäsenten ja toimitusjohtajan korvausvastuusta pankille luotonannosta aiheutuneista vahingoista sekä korvauksen sovittelusta.

KKO:1999:11

Todistelu

Kysymys todistelun uskottavuuden arvioimisesta.

KKO:1998:160

Kiinteistönvälittäjä - Vastaava hoitaja
Vahingonkorvaus

Kiinteistönvälitysliikkeen palveluksessa ollut kiinteistönvälittäjä oli laiminlyönyt huolehtia siitä, että kiinnitysten kuolettamiseen liittyneen kauppakirjan ehdon toteutumisen edellytykset oli varmistettu ennen loppukauppahinnan maksamista. Ostajat olivat myöhemmin joutuneet maksamaan myyjän velan. Kiinteistönvälitysliike oli velvollinen korvaamaan ostajille aiheutuneen vahingon.

Kysymys myös kiinteistönvälitysliikkeen vastaavan hoitajan vahingonkorvausvastuusta.

KKO:1998:106

Kiinteistön kauppa - Kaupan purkaminen
Perusteettoman edun palautus

A oli ostanut B:ltä kiinteistön, johon kiinnitetyt haltijavelkakirjat olivat pankissa panttina B:n veloista. A oli kauppakirjan ehdon mukaisesti maksanut kauppahinnan osan pankin tilille ja suorituksella oli lyhennetty B:n velkoja. A ja B olivat tämän jälkeen A:n maksuvaikeuksien vuoksi purkaneet kaupan. Kiinteistö oli sittemmin pankin hakemuksesta myyty pakkohuutokaupalla. Korkein oikeus katsoi tuomiostaan ilmenevillä perusteilla, että pankki ei ollut saanut A:n kustannuksella perusteetonta etua eikä ollut velvollinen palauttamaan A:lle suoritusta.

KKO:1998:65

Kiinteistön kauppa - Kiinteistön luovutuksen muoto

Kiinteistön kauppakirjassa oli kahdelle henkilölle pidätetty kummallekin määräala. Kauppakirjassa määräalat oli kuvattu kesämökkitonteiksi ja ne oli määritelty suuruudeltaan. Kauppakirjassa oli lisäksi yksilöity tila, josta määräalat oli tarkoitus erottaa.

Kun kauppaa tehtäessä kaikilla osapuolilla oli ollut yksimielinen käsitys määräalojen sijainnista eikä kauppakirjassa sanotuin tavoin yksilöityjä määräaloja olisi voinut tilalla muualle sijoittaa, kauppakirja katsottiin tehdyksi kiinteistönkauppaa koskevan muotosäännöksen mukaisesti.

KKO:1997:159

Perintö - Ennakkoperintö - Lakiosa
Oikeudenkäyntimenettely - Asianosaisen kuuleminen

Käräjäoikeus oli hylännyt ennakkoperinnön saajaa vastaan ajetun lakiosan täydennyskanteen sillä perusteella, että kanteessa väitettyä perustetta kantajan 222 080 markan suuruisen lakiosan täydennykseen ei ollut, kun asianosaiset olivat sopineet, että kantaja yksin saa pesän reaalisen säästön 223 320 markkaa. Tuomio kumottiin, kun asianosaisten sopimus, johon käräjäoikeus viittasi, tarkoitti jäämistön reaalista jakamista eikä pesän osakkaana ollutta leskeä ollut asiassa kuultu.

KKO:1997:156

Testamentti - Testamentin tulkinta
Perintö - Ennakkoperintö

Perittävä oli tehnyt testamentin, jonka mukaan puolet hänen omaisuudestaan meni hänen elossa olevan poikansa A:n lapsille tasaosuuksin ja puolet hänen kuolleen poikansa B:n lapsille tasaosuuksin. A oli hyväksynyt testamentin perittävän kuoltua. B:n lapset väittivät perittävän antaneen testamentin teon jälkeen A:lle ennakkoperintöä myymällä hänelle kiinteistön käypää arvoa alemmasta hinnasta ja perintökaaren 6 luvun 1 §:n ja 8 §:n 1 momentin perusteella vaativat ennakon vähentämistä A:n lasten osuudesta.

Kysymys ennakon vähentämisestä oli ratkaistava testamentin tulkinnalla eikä perintökaaren 6 luvun säännösten nojalla. Kun testamentissa, jota ei ollut kiinteistön myymisen jälkeen muutettu, ei ollut määräyksiä vähentämisestä ja kun muutenkaan ei ollut näytetty, että testamentin tekijä olisi tarkoittanut kiinteistön kaupalla olevan vaikutusta hänen jäämistönsä jakoon, testamenttia tulkittiin siten, että A:n lapsille testamentin nojalla tulevasta omaisuudesta ei ollut tehtävä vähennyksiä kiinteistön kaupan johdosta.

KKO:1997:143

Kiinteistön kauppa
Vahingonkorvaus

Kiinteistön kaupan jälkeen ilmeni velkakiinnitys, jota ei ollut kaupanteossa ilmoitettu. Ostaja ei ollut vaatinut myyjältä pantin vapauttamista eikä ollut selvitetty, pystyikö myyjä kaupan vastaamaan. Kiinteistöön ei ollut kohdistettu perimistoimia. Näissä olosuhteissa ostajan vahingonkorvausvaatimus hylättiin ennenaikaisena.

KKO:1997:91

Oikeudenkäyntimenettely
Muutoksenhaku - Suullinen käsittely
Rikosperusteinen vahingonkorvaus

Hovioikeus hylkäsi syytteen ja oikeudenkäymiskaaren 14 luvun 11 §:n nojalla ratkaisi asiassa esitetyn korvausvaatimuksen velvoittaen syytteessä olleen vastaajan maksamaan korvausta asianomistajalle. Kun asia korvausvaatimuksen osalta oli korkeimman oikeuden toteamin tavoin riitainen, asia palautettiin tältä osin käräjäoikeuteen riita-asiana käsiteltäväksi.

KKO:1997:66

Etuostolaki
Kiinteistökiinnitys
Panttaus

Kunnan käytettyä kiinteistönkaupassa etuosto-oikeuttaan ostaja kieltäytyi luovuttamasta kiinteistöön kiinnitettyjä velkakirjoja katsoen niiden olevan panttauksen perusteella edelleen vakuutena myyjän maksamatta olevasta velasta.

Pantinhaltijan tullessa tilan omistajaksi kiinnitys jäi tosin voimaan, mutta kun kiinteistön omistajalla ei ole panttioikeutta omaan kiinteistöönsä, kiinteistönkaupan seurauksena panttioikeus raukesi. Etuostolain 2 §:n 1 momentin mukaan kunnalla on oikeus päästä samaan asemaan kuin ostaja. Panttioikeus oli siten lakannut myös kuntaan nähden ja ostaja oli velvollinen luovuttamaan panttivelkakirjat kunnalle.

KKO:1997:32

Vahingonkorvaus - Julkisyhteisön korvausvastuu - Sopimussuhteeseen perustuva vastuu

Metsänhoitoyhdistys oli maanomistajan kanssa tekemänsä sopimuksen nojalla laatinut hakkuu- ja uudistamissuunnitelman, jonka piirimetsälautakunta oli hyväksynyt. Sen jälkeen metsänhoitoyhdistys oli tehnyt suunnitelman mukaiset metsänparannustyöt. Maanomistaja vaati metsänparannustöiden väitettyyn epäonnistumiseen vedoten metsänhoitoyhdistykseltä ja piirimetsälautakunnalta vahingonkorvausta taimikoiden kasvutappioista.

Kysymys metsänhoitoyhdistyksen ja piirimetsälautakunnan vahingonkorvausvastuusta.

KKO:1997:1

Kiinteistönvälittäjä - Välityspalkkio

Myyntitoimeksiannon saanut kiinteistönvälittäjä oli vaatinut myös ostajaa tekemään toimeksiantosopimuksen ja edustanut välityspalkkion ostajalta, joka oli luovuttanut asunto-osakkeensa myyjälle osana kauppahintaa. Katsottiin, että ostajan kanssa tehty välityssopimus oli pätemätön, ja velvoitettiin kiinteistönvälittäjä palauttamaan ostajalle sen nojalla perimänsä palkkio.

KKO:1996:130

Pakkohuutokauppa
Kiinteistön ainesosa
Leasing

Tilan omistaja oli leasingvuokrasopimuksen nojalla pystyttänyt tilalle teräselementtirakenteisen kalustohallin. Hallin, jolla oli eri omistaja, ei katsottu tulleen tilan ainesosaksi eikä se siirtynyt tilan pakkohuutokauppaostajalle.

KKO:1996:103

Jakolaki - Vesijättö

Lunastuksen kohteena olevaa vesijättöaluetta voitiin käyttää siihen rajoittuvan lomatonttikiinteistönä käytetyn tilan yhteydessä. Vesijättöalueen lunastamisella tilasta muodostui omarantainen lomarakennuspaikka. Lunastuskorvauksen määrään, jota harkittaessa otettiin huomioon vesijättöalueen arvo luovuttajan hallussa, katsottiin vaikuttavan muun ohella vesijättöalueen käyttömahdollisuus lunastavan kiinteistön yhteydessä, kun sen voitiin arvioida vaikuttaneen alueen arvoon.

Lisää